© 2015 by Kaisa & Lee

Normipäivä

January 24, 2018

Viime yö oli hieman takkuinen. Koirat ulvoivat kuuta ja Tiikeri halusi kaksi kertaa pissalle. Se ei sinällään haittaisi, mutta ongelma on että kun avaa oven, myös Pasi haluaa ulos. Sitten se usein ampuu suoraan rannalle, ja häviää kolmella koivella johonkin salamannopeasti, etsimään kalan perkeitä tai muita ällöttäviä herkkuja. Muutaman kerran yöpaidassa Malinaon rantaa päästä päähän juosseena, yritän nykyään välttää tätä tilannetta. Jos molemmat meistä ovat kotona, toinen jää ylös silittelemään Pasia niin että se ei yhtään kaipaa mihinkään säkkituolista. Lee oli kuitenkin Surigaossa, joten tottakai Pasi halusi ulos niinkuin muutkin.

 

Aamujärkkäilyjen jälkeen käväisin Punta Malinaossa katsomassa olisiko tuulta, mutta se oli himmannut niin että purjelautailu jäi haaveeksi. Matkalla Puntaan tiellä myllersi sea of puppy, neljä Pasia pienenä. Vaati luonteenlujuutta olla pysähtymättä, melkein polveen asti ulottuvat vesilammikot kuitenkin pitivät huomion tiessä. Aamupäivä meni nopeasti kaikenlaisissa puhteissa. Hain ekokassit painajalta, jonka talon kaikki portit olivat moninkertaisin ketjuin lukitut. kymmenen minuutin huutelun jälkeen sisältä kömpi itse maestro ja kertoi, että talosta, jossa ei kerta kaikkiaan näyttäisi olevan paljoa varastettavaa, oli viety kolme kännykkää. Jahtasin myös ilmastointikorjaaja Julitoa, jolle olimme jääneet velkaa korjauskeikasta ja kävin torilla ostamassa sipulin.

 

Asiakkaiden kanssa kaikki sujui mutkattomasti vaikka yksi pariskunta taas kyselikin voiko meidän rannassa uida? Öööö -voi. It’s the ocean.

Hullu ilmiö tämä kysely joka ilmeisesti sai alkunsa eräästä Airbnb-palautteesta, jonka mukaan paikkaamme on mahtava, ainoa miinus on se, että rannassamme ei voi uida. Olivat käyneet katsomassa rantaa ilmeisesti vain kerran tulopäivänä ja laskuveden ollessa matalimmillaan tulleet siihen tulokseen että ranta on liian matala uimiseen. Miten he olivat sen jälkeen onnistuneet kävelemään 30 m päässä olevan rannan ohi huomaamatta muuttunutta tilannetta nousuveden aikana, on valtava mysteeri. Joka tapauksessa kuulemme tämän kysymyksen aina silloin tällöin. Huvittavaa siinä on se, että Malinaon rantaa noin yleisesti pidetään koko General Lunan parhaana rantana ja porukka on alkanut tulemaan tänne uimaan ja rannalle ottamaan aurinkoa.

 

Meille myös tuotiin uudet keltaiset roskikset, joita governor Sol Matugas lahjoitti 45 kappaletta taisteluun Siargaon jäteongelmaa vastaan. Ilmoittauduimme vapaaehtoisiksi kunnossapitoon, jotta saimme yhden setin Malinaoon. Yleensä kyläämme ei näissä jutuissa juuri noteerata. 

Tarkoitus on sijoittaa pöntöt Malinaon julkiselle rannalle. Pienoinen ongelma on vielä se, että kukaan ei vielä tiedä koko ne tyhjentää, puhumattakaan minne ne tyhjennetään. Laittomalle kaatikselle varmaan. Varmaa on että pönttöjen kyljessä lukee isolla governorin nimi. Hyvä uutinen on se, että General Lunaan on viimein perustettu junk shop, joka ottaa vastaan muovipulloja, ja tulevaisuudessa myös muuta kierrätettävää matskua. Tällä hetkellähän lahjoitamme alumiini-tölkit, kovan muovin ja rommipullot kaatopaikan takana asuvalle Nenethille, joka sitten myy roskat Dapassa sijaitsevaan junkshoppiin ja saa siitä elantonsa. Luonnollisesti hän kerää niitä myös kaatopaikalta.

 

Ja loistavin uutinen heti vuoden alkuun on se, että Surigao Pet Doctors avasi GL:n toimipisteen, jossa on myös eläinlääkärin vastaanotto ja hätäpäivystys. Tänään kävimme myös lääkitsemässä Dr. Rachellen kanssa kolmea pientä lähes karvatonta pentua. Koirien pelastaminen käy siis nyt paljon helpommin!

 

 Pikainen myrsky joka kehittyi tyhjästä vartissa.

 

 Pasin lempiasento. Lempipaikka on säkkituoli.

 

 

 Tiikeri tuhoaa luutaa.

 

Please reload

Arkisto:

Please reload

VESIPUHVELIPÄIVÄKIRJAT