© 2015 by Kaisa & Lee

Matkalla taas

October 27, 2016

Käväisin töissä Japanissa. Oli ihanaa kävellä syksyisessä vuoristoilmassa ja käyttää kenkiä. Japaniin ihastun aina vain enemmän. Maan rauha, hiljaisuus, toimivuus ja siisteys tuntui taas mukavalta vaihtelulta ja kun voi joka ilta lojua onsenissa, elämä näyttää toisenlaiselta. Tutustuin myös Hakubassa loistaviin tyyppeihin ja tapasin myös vanhan ystäväni Yukin, joten saaren ulkopuolinen sosialisointikin toi mukavan lisän reissuun. 

Koko ajan oli kuitenkin hirveä ikävä koiria! Leetä tietysti myös, mutta me sentään voimme jutella ja kirjoittaa. Kerran yritimme skypettää niin että huutelin Eeroa, Pasia ja Papia, ja ne pyörivät ihmeissään kun eivät tajunneet mistä ääni kuuluu. Kun tulin takaisin kotiin, koirat olivat sekoamispisteessä ja minä vastaanottoseremonian jälkeen ihan naarmuilla mutta niin onnellinen. Ne eivät onneksi murjottaneet yhtään.

 

Nyt olen taas matkalla. Välillä mietin että miten tässä näin kävi. Tänä vuonna ei pitänyt enää matkustaa, mutta laskin juuri,että vielä 25 lentomatkaa ennenkuin olen taas saarella. Toisaalta olen kiitollinen että on mahdollisuus tehdä toista työtäni silloin, kun siihen on tarve. 

 

Matkalle oli siinä mielessä hyvä lähteä, että projektit alkavat olla lopussa ja Villa Amakankin kuosissa. Varauksia on monta kuukautta eteenpäin ja tiedän, että Lee on vieraiden viihdyttämisessä omaa luokkaansa. Myös syksyn ensimmäinen kunnon swelli on tuloillaan. Mutta minä se vaan suuntaan Suomeen ja Etelä-Amerikkaan.

 

 Ruskaa Japanissa

Hakuba-järvi

 

Karamatsu-Dake 

 Sumuiset vuoret

Ritsuko san ja Mari san, onni on loistavat työkaverit. 

 Renge onsenin kuumissa lähteissä paranevat kaikki vaivat.

 Togakushin temppeli

 Huipulla huimaa. Amakazari mountain.

Tai sitten ei. Paitsi näkymät Japanin merelle.

 

Please reload

Arkisto:

Please reload

VESIPUHVELIPÄIVÄKIRJAT