© 2015 by Kaisa & Lee

Satunnaisia kohtauksia viime päiviltä

August 21, 2016

Meillä on lähes aina meneillään lupaprosessi tai joku muu byrokraattinen kiemura. Tällä hetkellä keräämme aineistoa Business Permitiä varten. Se pitää saada valmiiksi kolmen kuukauden kuluessa liiketoiminnan aloittamisesta. Periaatteessa yksinkertainen juttu, sillä vaikka erilaisten sevitysten lista on mittava, käytännössä se tarkoittaa, että maksetaan lupamaksu ja se on hoidettu. Mutta sitten on ne muutama kinkkinen tapaus.

 

Viime viikolla olimme poliisiasemalla hakemassa poliisin lupaa. Olimme jo käyneet siellä aikaisemmin ja meidät oli  käännytetty  jo ovelta, ja tyrkätty käteen lista asioita, jotka tähän lupaan tarvittaisiin.

Uudella yrityksellä marssimme luottavaisina sisään, sillä meillä todellakin oli ihan kaikki. Vastaanotto aulan poliisi ärsyyntyi, että häiritsimme talent shown katsomista ja alkoi luetella:

-Onko teillä barangay clearance?

-kyllä on! ( Tämä on siis se kyläpääliköltä saatava todistus, että olemme kunnon kansalaisia. Tällä kertaa muuten alkuperämaaksi oli merkitty Pinland, viimeksihän lee oli amerikkalainen.)

-Onko teillä CTC? ( täällä rakastetaan lyhenteitä!  BIR, DTI. ECC…what?)

- Tässähän se.

Nyt kaveria alkoi jo hermostuttamaan.

-No tarvitsette myös Community Stampin! ( pieni postimerkin kokoinen 20 pesoa maksava juttu, vähän kuin marca da bollo Italiassa…)

Kaivelin rahapussiani ja vetäisin myös tuon mikroskooppisen läpyskän esiin voitonriemuisena.

Niinpä poliisien ei auttanut kuin keskeyttää tv:n katselu ja lähteä tekemään meille papereita. Kyllä harmitti.

Odottelimme aulassa, jonka yhteydessä on myös putka. Kaverit siellä roikkuivat kaltereissa, jotta näkisivät kulman takana olevan tv:n ja siellä pyörivän shown, ja lauloivat välillä mukana esiintyjien kanssa.

 

Business Permitiä varten tarvitaan myös tietysti terveyteen liittyvä todistus.

Kävimme General lunan terveysasemalla kyselemässä siitä. Vastauksena oli että työntekijöidemme pitää mennä veri- jne kokeisiin laboratorioon.

Gl:n laboratorio on auki ma-ke-pe. Näin meille kerrottiin.  Tosin vähän epäselväksi jäi, missä se oikeastaan on: urheiluhallin päädyssä kuulemma.

Kävimme työntekijöidemme Arlenen ja Tasion kanssa siellä maanantaina: ei ollut auki. Kävimme keskiviikkona: ei ollut auki. Kävimme perjantaina: ei ollut auki.

Palasimme taas maanantaina ja kun se ei taaskaan ollut auki, menin uudestaan terveysasemalle. Rouva sanoi että ei se ole auki ollenkaan, koska sitä maalataan, pitää mennä Dapaan. Edistysaskel oli kuitenkin se, että sain listan niistä kokeista jotka vaaditaan lupaan, tosin on 100% varmaa että kun viemme tulokset, sieltä puuttuu jotakin.

 

Tähän ruljanssiin liittyy myös Siarelcolta, Siargaon sähkölaitokselta saamamme kirje. Kirje tuli viikon myöhässä ja siinä kerrottiin että väliaikainen sähkösopimuksemme oli menossa umpeen ja meillä olisi 10 päivää aikaa ottaa yhteyttä pysyvään sähkösopimukseen liittyen, muuten sähköt katkaistaan. Painelimme siis sähkölaitokselle. Siellä rouva ei tuntunut tietävän ensin asiasta mitään, mutta sitten pienen kaivamisen jälkeen löysi meille lähetetyn kirjeen. Sen jälkeen hän alkoi heittelemään jälleen kaikkia mahdollisia dokumentteja, joita meidän pitäisi toimittaa ennen kuin pysyvän sähkösopimuksen tekeminen olisi mahdollista. Välillä hän kysyi kolleegalta, ja tuntui että he oikein pinnistelivät miettiessään mitä kaikkea voisi pyytää. Joukossa oli myös tuo Business Permit sekä todistus BIR rekisteristä, joka on toinen ikuisuusjuttu, ja jonka tosin hoitaa lakimiehemme. Kaikki tietävät että näiden dokumenttien saamisessa voi mennä mittaamaton määrä aikaa. Niinpä sitten neuvottelimme rouvalta lisäaikaa. Tämän ajan saimme allekirjoittamalla käsin kirjoitetun lapun, jossa pyhästi lupaamme toimittaa parhaamme mukaan tarvittavat dokumentit.

 

Ja vielä lopuksi: Käväisin Cebussa asioilla, tuntui oudolta olla oikeassa kaupungissa.  Cebulaisessa ostoskeskuksessa istahdin bageleita myyvään tyylikkääseen kahvilaan ja tilaan bagelin ja cappuccinon.Nautin siinä ei –aasialaisuudesta kaikessa rauhassa, kunnes silmäkulmassa vilahti jotakin. Huomasin, että kassini on lattialla ja sinne on juuri menossa hiirulainen kylään. Olo tuntui heti kotoisemmalta kun ympäristö ei ollutkaan niin steriiili!

 

Näkymä ison talon yläkerran parvekkeelta. Oikealla olevalle harmaalle alustalle tulevat telineet surffilautoja varten. Seuraavassa postauksessa lisää isosta talosta.

 

Please reload

Arkisto:

Please reload

VESIPUHVELIPÄIVÄKIRJAT