© 2015 by Kaisa & Lee

Eero Erikoiskoira

May 11, 2016

Olemme haaveilleet omasta koirasta jo kauan. Ajatuksena oli, että kun pääsemme hieman asettumaan Malinaoon ja saamme pihaakin siivottua, olisi sopiva hetki ottaa koira. No, täällähän asiat yleensä tuppaavat tapahtumaan nopeasti. Sanot ääneen tai ajattelet, että haluat ostaa nurmikkoa tai teettää verhot, ja seuraavana päivänä joku on pihallasi kertomassa että täältä pesee. Puhuimme usein siitä, että ei kannata kertoa kenellekkään että haluamme koiran, koska niitä alkaa muuten ilmestymään joka puolelta.

 

Tällä kertaa riitti kuitenkin se, että rakennusmiehemme näkivät että pidämme koirista. Rakennusmiehemme Tassion kävi meitä sääliksi kun leikimme aina hänen koiransa kanssa, eikä meillä ollut omaa. Hän oil tuonut meille jo muutaman kasvin ja sanoi sitten että seuraavaksi tuon teille koiran. Yritin vähän estellä muuttoomme vedoten, mutta hän sanoi että tulisi ainakin näyttämään sitä meille. Niinpä eräänä aamuna kuudelta, hän oli silloisen majapaikkamme edessä, pentu muovikassissa. Pentu oli ruskea ja sinisilmäinen, emmekä voineet muuta kuin myöntyä. Saimme kuitenkin neuvoteltua lisäaikaa, sillä pentu ei ollut vielä vieroitusikäinen. 

Jotain kuitenkin tapahtui, sillä kuten edellisessä postauksessa kerroin, meidän hälyytettiin hakemaan pentua, ja ruskean sijaan saimme mustan, Eeron.

 

Eero muutti meille rationaalisesti ajatellen pahimmalla mahdollisella hetkellä. Pitäisi olla kokoajan hankkimassa jotakin rakennukselle tai puuhata jotain rakentamiseen liittyvää. Mutta jos kotiisi muuttaa vain 4 viikon ikäinen, emostaan liian aikaisin vieroitettu täystuho, on jatkuva oma häsääminen pakko jättää vähemmälle ja keskittyä olennaiseen.

 

Heti seuraavana päivänä lähdimme käymään Dapassa eläinlääkärillä. Mopomatka meni hyvin, Eero tyyppi katseli Pirkka-kassista maisemia sylissäni. Halusimme varmistua että pentu on terve ja kysellä rokotuksista. Terveeltä ja tarmokkaalta Eero vaikuttikin, mutta oli huojentavaa kuulla myös lääkäriltä että kaikki on kunnossa. Ainoa ongelma oli täällä yleinen ihoparasiitti, johon saatiin neljän rokotuksen sarja. Myös yleisrokotussarja aloitettiin jo saman tien. Eero oli lääkärissä hurjan rohkea ja nieli matolääkkeenkin tuosta vaan. Koska Eero tuli vähän alkeellisista olosuhteista, sillä oli myös vähän täitä. Ostimme mukaan täisaippuan jolla saa pestä viiden päivän jälkeen rokotuksesta. Ennen lääkäriin menoa Lee oli jo käynyt suihkussa Eeron kanssa.

 

Myös ruokinta aiheutti kysymyksiä, Mitä antaa pennulle, jonka pitäisi vielä saada emon maitoa. Saimme tähänkin ohjeet lääkäriltä ja parin päivän jälkeen tapahtui erikoinen juttu. Rakennustyömaalla on asustanut jo jonkin aikaa narttukoira, jolle työmiehet ovat antaneet nimen Papi. Papi sai kaksi pentua 1,5 viikkoa sitten, ja pennut ovat keskimmäisen mökkimme alla. Papi alkoi imettää välillä myös Eeroa.

Kysyin lääkäriltä onko se ok, koska olin huolissani maidon riittävyydestä Papin omille pennuille. Lääkärin mukaan se oli kuitenkin ok ja hyväkin juttu, kunhan huolehdimme että emo saa tarpeeksi ruokaa. Papi on tavallaan yhden työmiehemme koira vaikka kaikki raksalla pitävätkin siitä huolta.

 

Eero reipastuu kokoajan. Nyt se kaivaa jo kuoppaa ja jahtaa pihalle kanaa.

 

 Papi

 

 Eero muistuttaa siviprofiililtaan etäisesti virtahepoa

 

 Eero Hiekkanenä

 

 Eero läheltä

 Ja Eero näyttää kieltä.

 

Please reload

Arkisto:

Please reload

VESIPUHVELIPÄIVÄKIRJAT