© 2015 by Kaisa & Lee

Vähän surffia, paljon muuta sälää

February 3, 2016

 

Päivät menevät hurjaa vauhtia. Olen ollut pitkään veteen meno kiellossa, koska poltin jalkani mopon pakoputkessa ja tyhmyyksissäni menin vielä kiinni olevan palohaavan kanssa veteen. Sain riesakseni tulehduksen, jonka kanssa todellakaan ei ole tehnyt mieli yrittää samaa uudestaan. Sain kuitenkin hyvät hoito-ohjeet saman kokeneelta tuttavalta, ja nyt jalka alkaa olla kunnossa. Leekään ei ole paljoa surffannut, koko ajan on jotakin toimitettavaa, ja tuntuu että aika menee siihen. Muutimme majapaikassame yläkerran kulmahuoneeseen ja se on tuonut vähän rauhaa päiviin. On ollut yllättävää, miten paljon tökkii kaikenlainen ylimääräinen höpötys ympärillä, kun pää on täynnä projektiin liittyviä yksityiskohtia.

 

Olen aloittanut myös visayan-kielen opinnot. Sveitsläinen Stephanie, joka on asunut saarella pitkään, on loistava opettaja, ja samalla keskustellaan myös kulttuuriin liittyvistä asioista. On mahtavaa, kun on joku jolta voi kysyä tyhmiäkin kysymyksiä.

 

Kulttuurista puheen ollen, jouduimme tiukan paikan eteen, kun olimme illallisella erään rakennusmiehemme Ricon luona. Ohjelmaan kuului luonnollisesti rommin juomista ja karaokea. Ja tällä kertaa ei voinut luistaa laulamisesta, se oli isännille liian tärkeätä. Niimpä vetelimme tunteella ja epävireisesti yesterdayta ja sweet child of mainia.

 

Ja niin, vielä esimerkkinä siitä että kaikkea voi tapahtua: kun pääsin ensimmäiselle joogatunnilleni täällä, koiranpentu pissasi kesken tunnin joogamatolleni.

 

 

 

 Kylpyhuoneen takaseinän bambua odottamassa halkaisua.

 

Halkaistu bambu odottamassa mereen menoa. 

 

 Terassin kattopalkkeja.

Eivät tule olemaan noin pitkiä, palkit lyhennetään oikeaan mittaan.

 

 Launtaisin on työviikon päätös. Ruokaa ja rommia suoraan "työmaaruokalasta".

 

 

Please reload

Arkisto:

Please reload

VESIPUHVELIPÄIVÄKIRJAT