© 2015 by Kaisa & Lee

Ankkoja ja jenkkejä

December 7, 2015

 

 

Täällä on ollut melkoista hoppua ja touhua. Kun viikonloppuna sovittiin rakennusprojektin vetäjän kanssa että maanantaina aloitetaan sitten hommat en näköjään tiennyt mitä se oikeasti tarkoittaa. Sovimme että maanantaina nähdään aamulla tontilla kello yhdeksän. Kun ajoin tontille niin paikalla oli jo käynnissä täysi tohina. Muutama ukko juoksenteli ympäriinsä, kantoi lautoja joita oltiin tuotu juuri paikalle. Kolmas nyppi hihasta sir, mitä palmuja kaadetaan, rakennusmestari halusi että tulen hänen kanssaan mittaamaan mökkien paikkoja, neljäs säätäjä kysyi että sopiiko että moottorisaha-mies tulee iltapäivällä (mikä ihmeen moottorisahamies?), viides tarvitsee rahaa lapioihin, naapurin ukko kävi ilmoittamassa että haluaa hakea meille töihin rakennukselle. Oletin että maantaina katsellaan piirustukset rauhassa läpi ja tuumaillaan miten lähdetään etenemään. No, show oli käynnistynyt hieman rivakammin kuin oletin, joten turha sitä oli alkaa taistelemaan omaa projektia vastaan vaan oli otettava homma haltuun. Lapiomiehestä pääsi nopeiten eroon kun sen lähetti hakemaan lapioita jne.

 

Kun alun sekamelska saatiin järjestykseen hyppäsin lapion varteen kaivamaan monttua septitankkia varten. Siinä samalla pääsi tekemään lähempää tuttavuutta rakennusmiesten kanssa ja vetämään hetken henkeä. Seuraavaksi minun piti lähteä hakemaan rahaa Dapasta. Skootterin selkään ja toiseen kaupunkiin. Sieltä päästyäni menin hakemaan Barangay Clerancea eli tavallaan asumislupaa Malinaon kylään. Siinä selvitetään onko minulla riittävän hyvä moraali ja maine jotta kelpaan Malinoan asukkaaksi. Kunnantalo oli tyhjä kun työntekijät olivat kuulemma jossain koulutuksessa. Tapasin kuitenkin kylän Kapteenin (oliskohan kunnanjohtaja lähin käännös?). Herra Kapteeni oli pelaamassa korttia ja passitti minut pikkupojan opastamana kunnansihteerin juttusille. Herra Kunnansihteeri asui takametsässä ja jouduimme matkalla väistelemään vihaisia ankkoja. Herra Kunnasihteerin kertoi mökkinsä terassilla että kyllä hän sellaisen dokumentin kirjoittaa kunhan hankit Community Tax Certificaten General Lunasta. Yritin selvittää mikä se on mutta en ymmärtänyt, sellainen nyt vaan tarvitaan. General Lunassa ystävällinen toimiston rouva kirjoitti minulle sellaisen ja ilmoitti että muista hakea uusi tammikuussa kun vuosi vaihtuu. Sitten motskarin selkään, kohti takametsää, väistelin taas vihaisia ankkoja, ja Kunnansihteerin juttusille. Kivalta toimiston rouvalta aikaisemmin saamani lapun jätin Herra Kunnansihteerin vaimole. Sen jäleekn suuntasin takaisin tontille.

 

Hetken päästä Herra Kunnansihteeri ajoi paikalle ja sanoi että lähdetään kylän Kapteenin juttusille. Tiedossa oli moraalinarviointia. Minut istutettiin pitkän pöydän ääreen ja Kapteeni tuli hetken päästä paikalle. Siinä juteltiin tovi erilaisista asioista kuten että onko siinä sinun maassa oikeasti mahdollista kävellä jään päällä? Onko Suomi lähellä Amerikkaa? Paljonko Malinaon kylässä on asukkaita? (1070kpl) Montako mökkiä meinaat rakentaa? Miten te saatte Suomessa talvella ruokaa?
Siinä puolen tunnin juttelun jälkeen Kapteeni ilmoitti, kiitos tämä oli tässä, jos on ongelmia tule kertomaan hänelle ja meni pois. Herra Kunnansihteeri antoi minulle lapun jossa minun ilmoitetaan olevan naimisissa oleva amerikkalainen joka tunnetaan rauhallisena ja lakianoudattavana henkilönä. Hän toivotti meidät myös tervetulleeksi asumaan kylään.

 

-Lee-

 Päivän kuoppa

 

Muutama palmu kumoon, moottorisaha-mies ja kasassa on väliaikaisen varaston runko. 

 

 Jos kirjoittaminen tuottaa hankaluuksia homman voi kuitata myös oikean käden peukalolla.

 

 Mr. Lee on rauhallinen ja lakia noudattava jenkki.

 

 

Please reload

Arkisto:

Please reload

VESIPUHVELIPÄIVÄKIRJAT