© 2015 by Kaisa & Lee

Uneton Shanghaissa

October 19, 2015

 

Katselen Shanghailaisessa tornihotellissa auringon laskua ja mietin miten ihanaa olisi jo olla kotona. Tänään kävin  SFC:n näköalaparvekkeella yli 400 metrin korkeudessa,  ostin Uniqlosta alusvaatteita, kävelin puistossa ja nyt lepään hieman, ennen illallista Bundilla, Shanghain kuuluisalla rantakadulla. Siinä mielessä harvinainen päivä, että melkein puolet päivästä oli vapaata.

 

Tunsin hetken huonoa omatuntoa siitä, etten tuota vapaata iltapäivää käyttänyt järkevämmin, mutta kun viimeisen viikon ajan vapaa-aikaa on ollut vasta kymmenen jälkeen illalla ja päivät ovat venyneet kymmenestä kahteentoista tuntiin, niin totesin, että ehkä on sallittua vetää hetki henkeä.

 

En voi mitään sille vahvistuvalle tunteelle, että Aasiassa tapahtuu tällä hetkellä kaikki. Shanghaita voi helposti verrata mihin tahansa länsimaiseen suurkaupunkiin ja tänään luin Shanghai Dailysta, että kiinalaiset alkavat rakentaa luotijunaa Indonesiassa Jakartasta Bandungiin. Joka on matkustanut Indonesialaisella junalla, ymmärtää miten hurjalta loikalta ajatus tuntuu. 

 

Shanghain paikallisoppaani Zoe, on verraton tyyppi ja loistava esimerkki tämän päivän urbaanista nuoresta kiinalaisesta. Kolmekymppinen huipputrendikäs  syntyperäinen shanghainese, joka shoppaa, somettaa, puhuu täydellistä englantia jenkkiaksentilla (vaikka ei ole koskaan asunut Kiinan ulkopuolella) ja toivoo että kaikilla olisi ding ding hao- eli superkiva-, loma Shanghaissa.

Zoe sentään on kuitenkin sen verran perinteinen, että hänellä on neljä vuotias  poika.  Shanghaissa yhden lapsen politiikka on nimittäin kääntynyt päälaelleen, sillä kaupungin nuorista aikuisista yhä useammat eivät halua lapsia, vaan nauttia elämästä DINK:inä.

 

Vaikka tässä tiimellyksessä ei hirveästi ole tullut muita projekteja ajateltua, en voi kuin pitää kokoajan myös järkevänä lähitulevaisuutta Aasian puolella.

 

 

Please reload

Arkisto:

Please reload

VESIPUHVELIPÄIVÄKIRJAT