© 2015 by Kaisa & Lee

Kuvakooste

Tein lyhyen kuvakoosteen siitä miten projekti on alusta tähän asti sujunut. Vaikka välillä tuntuu että asiat eivät ole edenneet mihinkään niin koostetta katsellessa huomaa että ehkä sitä kuitenkin päästy eteenpäin. -Lee-

Sekalainen kokoelma pohdintoja

Tämä postaus ei ole koira- eikä rakennuspostaus vaan sekalainen kokoelma Siargaolla tähän mennessä vastaan tulleita asioita jotka ihmetetyttävät sekä omia ajatuksia menosta täällä. Nämä eivät ole missään aika tai tärkeysjärjestyksessä. Ruokakaupassa asiointi. Oikeastaan se on aika helppoa sillä kauppa on pieni ja sieltä löytyy peruselintarvikkeita kuten munia, maitoa ja muroja. Kasviksia ja hedelmiä sieltä ei voi ostaa vaan ne on ostettava torilta. Kaupassa on 5 hyllyriviä. Hämmästyttävää on se että tavaroiden järjestystä tunnutaan muuttettavan vähintään kerran viikossa. Maito on eri hyllyssä kuin kerma joka on kaupan toisella puolella ja ensi viikolla se on jossain muualla. Hyllyn yläosassa

Koirasairaala Syke

Meille siis saapui Eero. Minulla on viimeksi ollut koira teini-ikäisenä ja pentu, kun olin ala-asteen toisella luokalla, ja silloin hoidosta kovin suuri osa ei ollut minun vastuullani. Yhdenkin pennun kanssa siis on ihan tarpeeksi tekemistä ja oppimista. Kolmantena päivänä Eeron tultua meillä alkoi kuitenkin tapahtua. Papi, Eeronkin sijaisemo, alkoi saada kummia oireita, Se hieroi päätänsä pahvilaatikkoon, nyki omituisesti ja tuntui sekavalta muutenkin. Iltaa kohti sen tila vain huononi. Oli tietysti sunnuntai, jota seurasi vaalipäivä, eli tuplapyhät edessä. Eläinlääkäri ja kaikki muutkin olivat lähteneet kotiseudulleen äänestämään. Yllättäen sain kuitenkin Surigaon eläinlääkärin kiinni puhe

Eero Erikoiskoira

Olemme haaveilleet omasta koirasta jo kauan. Ajatuksena oli, että kun pääsemme hieman asettumaan Malinaoon ja saamme pihaakin siivottua, olisi sopiva hetki ottaa koira. No, täällähän asiat yleensä tuppaavat tapahtumaan nopeasti. Sanot ääneen tai ajattelet, että haluat ostaa nurmikkoa tai teettää verhot, ja seuraavana päivänä joku on pihallasi kertomassa että täältä pesee. Puhuimme usein siitä, että ei kannata kertoa kenellekkään että haluamme koiran, koska niitä alkaa muuten ilmestymään joka puolelta. Tällä kertaa riitti kuitenkin se, että rakennusmiehemme näkivät että pidämme koirista. Rakennusmiehemme Tassion kävi meitä sääliksi kun leikimme aina hänen koiransa kanssa, eikä meillä ollut om

Mitäs tällä kertaa?

On näköjään tullut tavaksi että yhteinen reissumme Surigaoon tarkoittaa sitä, että jotakin ennalta arvaamatonta tapahtuu. Olimme siis löytäneet noin kaksi viidesosaa tarvitsemistamme tavaroista ja saaneet myös viimein paketin joka oli lähetetty marraskuussa Suomesta. Se siis toimitettiin Surigaoon viiden kuukauden matkan jälkeen. Iso paketti aiheutti ongelmia laivaan noustessa. Olemme raahanneet laivassa isoja lasteja aikaisemminkin, mutta aina erillisissä pakkauksissa. Iso pahvilaatikko kuitenkin laskettiin rahdiksi, eikä henkilökohtaiseksi matkatavaraksi, joten tiedossa oli henkeäsalpaava viranomaisluukkumaratooni, joka kesti noin 40 minuuttia, ja sisäsi paperin tai leiman hakemista yhteen

Hankintalista

Viimeisen kahden viikon aikana on tapahtunut monenlaista. Pääasiassa hyviä juttuja. Edellisenä viikonloppuna Mika ja Martin kävivät kylässä. Alun lento-ongelmien ja aikataulujen venähtämisen jälkeen herrat pääsivät nauttimaan Siargaon rennosta ilmapiiristä. Ensimmäinen surffi-tunti oli kuulemma yllättävän raskasta. Outo juttu. Eihän siinä oikein tarvi edes tehdä mitään, pitää vain nousta seisomaan laudalle... ;-) Rakennuksella on monet asiat ottaneet loikkia eteenpäin ja aikaisemmin sekavat asiat ovat löytäneet oman uomansa ja paikkansa. Isommasta talosta on tulossa oikein hyvän näköinen. Sen katto on nipaa vaille valmis. Ulkopuoli on rapattu kokonaan ja sisäpuoleltakin puuttuu enää yläkerra
VESIPUHVELIPÄIVÄKIRJAT