© 2015 by Kaisa & Lee

Uuden vuoden fiiliksiä

Vuoden viimeinen päivä on käynnissä. Onpahan ollut melkoinen vuosi meidän perheessä. Työpaikkoja on tullut ja mennyt, perustettu yrityksiä, asuntoja myyty ja itse olen tehnyt töitä 14 eri maassa. En edes ala laskemaan paljonko ollaan lennetty ympäri palloa. Ai niin ja ostettu tontti Filippiineiltä. Ja aloitettu rakennusprojekti. Ja vähän niin kuin muutettu tänne. Ainakin nyt toistaiseksi :-) Kohtalaisen paljon tapahtumia siis yhdelle vuodelle. Ja nyt tuntuu todella hyvältä. Väliaikaisen kämpän keittiössä juoksee rotta, viime yönä heräsimme jättiläistorakan rapinaan ja kaikki vaatteet haisevat märälle, eikä tavaroille ole mitään paikkaa mihin laittaa, mutta tuntuu vaan todella hyvältä. Totta

Jouluna rakennetaan

Joulu tuli ja meni mutta vauhti rakennuksella ei paljoa siitä muuttunut. Osa työmiehistä on täältä Siargaolta ja osa miehistä on kotoisin Cebusta. Cebun miehet eivät lähteneet joulunviettoon kotiinsa, vaan jäivät tänne töihin. Jouluaatto oli normaali työpäivä ja 25. päivä tehtiin vain hieman lyhyempi työpäivä, mutta muuten työtahti pysyi samanlaisena pyhien läpi. Projekti on edennyt mukavasti. Pientä harmia on aiheuttanut joulun aikana materiaalien saatavuus. Raudoitustankojen ja sementin saaminen työmaalle takkuili, mutta sillä välillä tehtiin kolmannen mökin rungon valumuotteja. Tällä hetkellä rakennusprojektiin liittyen on aika vähän kerrottavaa. Joka päivä se etenee, mutta se ei näytä tä

Oo Tannenbaum

Joulun tulon on täällä voinut kyllä aistia jo pitkään. Joulukoristeita ja valoja riittää. Osa niistä on tehty suurta mielikuvitusta käyttämällä. Esimerkiksi Dapassa kirkon ulkokoristeet on tehty muovisista juomavesisäiliöistä. Niihin liittyen muuten hieno juttu ja muutos on se, että lähes kaikki majoituspaikat tarjoavat ilmaista juomavettä automaatista. Tämä on vähentänyt muovipullojen ostoa huomattavasti. Lapset ovat käyneet laulamassa joulukuun alusta lähtien iltaisin talojen ulkopuolella. Joulunviettomme oli kokonaisuudessaan melkoisen rauhallista. Itse jouluaattona suuntasimme aamulla Dakoon surffille ja päivä meni muuten aika normaaleja kaavoja seuraillen. Illalla järkkäsimme majapaikas

Kotikylpylä

Tänään olin raksalla Leen mukana, koska arkkitehti oli tulossa paikalle, ja meidän piti tehdä pieniä vielä viime hetken muutoksia ikkunoihin ja sekä miettiä hieman lopullista ulkoasua. Yleensä en hirveästi siellä ylimääräistä hengaile, sillä miehet ovat paljon rennompia kun Lee on yksin paikalla. Kun detaljit oli saatu selviksi, halusin mennä hetkeksi biitsille. Siellä oli neljä parikymppistä tyttöä, jotka kaivoivat kuoppaa ja olivat yltä päältä savessa. Menin kysymään mitä he puuhaavat, ja he näyttivät miten laskuveden aikaan saa makeaa vettä esiin rannassa ja sen ympärillä on mutaa, jota voi hieroa iholle. Kun sen antaa jähmettyä ja huuhtelee sitten pois, tuloksena on pehmeä iho. Tytöt oli

Pikkujoulut

Pikkujoulut eivät ole vain suomalainen juttu. Raksaporukka päätti pitää pikkujoulut, tai täällä päin niitä kutsutaan suoraan työpaikan joulujuhlaksi. Minulle kerrottiin että ensi lauantaina porukka pitää tällä joulujuhlat ja samalla kysyttiin että onko ok. Tietty on ok. Asiasta ei sen enempää jatkettu. Seuraavana päivänä kysyin että olisiko ok jos tukisin herrojen juhlintaa jotenkin? Kuulemma Emperador olisi hyvä lahja. Emperador on paikallista 80% rommia. Lauantai lähestyi enkä tiennyt onko minut kutsuttu vai pitävätkö kaverit juhlat vain keskenään, koska kukaan ei kertonut minulle milloin juhlat alkavat. Olin kyseisenä päivänä sahaamassa rautatankoja poikki ja kun lähdin kotiin ei kukaan m

Sään tarkkailua

Olemme taas katselleet säätiedoituksia ahkerasti viime päivinä, sillä läheltä on mennyt useampikin trooppinen matalapaine. Ensimmäinen, suomessakin uutisoitu Melor- myrsky, meni ohitse pohjoisesta. Myrskypäivänä olimme surffilla veneellä, ja ilma oli kaunis kuin mikä. Seuraavana tulossa oli Onyok- trooppinen matalapaine, josta annettiin 1. asteen varoitus. Se lähinnä tarkoittaa, että saattaa sataa rankasti ja tuuli voi olla navakkaa. Eli käytännössä ei mitään hälyttävää. Tämäkin sääilmiö kuitenkin näkyi menevän ohi eteläpuolelta, joten emme siitä sen ihmeemmin huolestuneet. Aamulla herätessämme satoi rankasti, ja olimme jo asennoituneet rentoon sadepäivään. Aamupalan jälkeen kuitenkin paikal

Paha paalu

Vaikka nyt on menty rakentamisen, kelien ja surffin osalta kivassa myötätuulessa niin kaikki ei aina mene ihan putkeen. Eilen kun olin ollut rakennuksella sahaamassa rautatankoja pätkiksi tajusin että ei perhana, nuo kaverit tekee tuohon harkkoseinää! Kaivoin piirustukset esiin, mittasin, tutkin, selvitin ennen kuin avasin suuni: - pojat, ei tähän pitäisi tulla ollenkaan kiviseinää. Ongelma tuon lauseen sanomisessa oli se, että kukaan paikallaolijoista ei ymmärtänyt sitä. Rakennuksella oleva yleismies joka puhuu englantia, oli lähtenyt hakemaan naapurikaupungista pultteja. Nappasin motskarin alle ja lähdin hakemaan Herra Arkkitehtiä apuun. Palasimme Herra Arkkitehdin kanssa työmaalle selvitt

Pikkuhiljaa saarimoodiin

Yllättävän nopeasti sitä taas vaihtaa sivistyneen kaupunkielämän saarielämään. Ensimmäiset kolme päivää olin siis ilman matkatavaroita. Ostin yhdet shortsit ja havaitsin/muistin, että eihän täällä oikeastaan tarvitse mitään. Aloin saman tien miettiä, mitä ihmettä aion tehdä matkalaukullisella vaatteita, kaikenlaista kosmetiikkaa ja muuta kamaa? Aikaisiin aamuherätyksiin tottuu nopeasti. Viiden jälkeen porukka alkaa säntäillä edestakaisin huutelemassa mille surffispotille olisi lähtö. Ja kahdeksalta illalla on täysin normaalia tuntea olevansa valmis unten maille. Asumme tuttavan majatalossa siihen saakka kunnes ensimmäinen oma mökki valmistuu, huone on pieni, siellä ei juuri ole säilytystila

Uhraa kana

Työt rakennustyömaalle ovat edelleen mukavassa myötätuulessa. Vaikka kotimaan uutisointi on kertonut hurjasta taifuunista joka on iskenyt Filippiineille, niin täällä on vietetty päivää mukavassa aurinkoisessa säässä. Iltapäivällä tuuli nousi hieman ja olisi tarjonnut mukavan purjelautailukelin. Mutta sen suurempaa draamaa asiaan ei täällä liittynyt. Edelleen jaksan ihmetellä paikallisten rakennusmiesten tapaa tehdä töitä ja rakentaa. En lähde väittämään täkälaistä rakennustapaa erityisen vihreäksi mutta vähissä ovat tämän työmään roskat ja jätteet. Ja rakennusmateriaalit ovat erittäin paikallisia. Hiekka jota käytetään sementin seassa on suoraan tontilta, septitankin ja kaivon montusta peräi

Vihdoin Siargaolle

Matkaa edeltäväksi yöksi menin kylään ystäväni Saijan luo ja samalla tutustumaan perheen uuteen tulokkaaseen. Oli ihana saunoa ja syödä hyvää ruokaa ja juoda lasi viiniä hyvän ystävän kanssa, varsinkin kun tietää että se lähitulevaisuudessa tulee olemana harvinaista herkkua. Ennen lähtöä viimeinen ilta on itselleni usein hieman hankala, mutta näin se meni aivan huomaamatta. Lennähdin sitten Helsingistä Amsterdamiin ja sieltä matka jatkui Hong Kongiin. Iloisena yllätyksenä pitkälle lennolle minut upgreidattiin Economy Comfort luokkaan Cathaylla, joten sain mukavamman penkin jossa jalat sai ylös ja hyvät kuulokkeet. Vaihto Honkkarissa oli aika lyhyt, ja niinpä sitten Cebuun saapuessa laukkua e

Maailman kovinta puuta

Työmaalla hommat jatkuvat. Lauantai oli työpäivä siinä missä muutkin arkipäivät. Septitankkia tasoitettiin sisäpuolelta ja kaivoa kaivetaan vielä 40cm syvemmäksi niin riittää vettä varmasti kuivempaankin aikaan. Osa porukasta merkkaili tänään mökkien perustusten paikkoja ja aloitti tolppien paikkojen kaivamisen. Tolpat tullaan laittamaan 80cm syvyyteen ja 60cm maanpinnan yläpuolelle. Itselläni oli tänään kolme työtehtävää johon kelpasin. Ensimmäinen oli aikaisemmin tekemäni rautalankojen katkominen oikean mittaisiksi. Kun niitä oli tarpeeksi kasassa etenin uralla. Pääsin solmimaan raudoitusrautoja yhteen. Työkaluna oli pitkärautanaula. Rautalanka taitettiin ensin U-malliseksi ja sitten J:n

Häslinkiä ennen lähtöä

Kun olin lähdössä Peruun, tuntui että Siargaolle pääsyyn on vielä ikuisuus. Andien jälkeen olin kohtalaisen poikki. Pimeys ei koskaan ole herkkua jet lagille, joten pari ensimmäistä yötä meni Rimakauhun ja rakkauden parissa. Loppujen lopuksi nuo kuusi päivää Suomessa kuluivat kiitäen. Luonnollisesti oli taas miljoona asiaa hoidettavana ja tuttuakin tutumpi lähtöpaniikki pääsi taas lievästi yllättämään. Oli taas vaikea käsitellä asiaa nimeltä lähtö. Olen lähdössä, käytännössä muuttamassa Filippiineille. Aina kun olen muuttanut ulkomaille tai muuten lähtenyt pitkälle reissulle, on tuntunut siltä, että lähden matkaan jotenkin kevyesti ja valmistautumatta. Jotenkin ymmärrän sen lähdön aina vasta

Etenee, etenee...

Aamulla oli herätys vähän ennen viittä. Halusin ehtiä aamulla aalloille ennen päivän varsinaisia töitä. Dakon spotilla oli hienon rauhallista, paikalla oli vain kuusi ihmistä. Tänäänkin oli työmaalla tekemisen meininki päällä. Septitankki on saatu kaivettua lähes valmiiksi kuten myös kaivo. Tänään alkoi rautojen vääntäminen sekä valu. Otin taas hommakseni kettumaisimman työn- rautalangan katkominen 30cm mittaisiksi pätkiksi. Luulin että olen nähnyt jo huonoimmat mahdolliset pihdit (made in CCCP) jotka voi valmistaa mutta nyt löytyi niillekkin voittajat. Kynsisaksetkin toimisivat paremmin kuin nuo pihdit. Pitää huomenna yrittää löytää jostain paremmat pihdit. Ensimmäisenä päivänä työmiehet tu

Ankkoja ja jenkkejä

Täällä on ollut melkoista hoppua ja touhua. Kun viikonloppuna sovittiin rakennusprojektin vetäjän kanssa että maanantaina aloitetaan sitten hommat en näköjään tiennyt mitä se oikeasti tarkoittaa. Sovimme että maanantaina nähdään aamulla tontilla kello yhdeksän. Kun ajoin tontille niin paikalla oli jo käynnissä täysi tohina. Muutama ukko juoksenteli ympäriinsä, kantoi lautoja joita oltiin tuotu juuri paikalle. Kolmas nyppi hihasta sir, mitä palmuja kaadetaan, rakennusmestari halusi että tulen hänen kanssaan mittaamaan mökkien paikkoja, neljäs säätäjä kysyi että sopiiko että moottorisaha-mies tulee iltapäivällä (mikä ihmeen moottorisahamies?), viides tarvitsee rahaa lapioihin, naapurin ukko kä

Hyvä moraali?

Sadekauden aikana, joka on onneksi loistanut viimepäivät poissaolollaan, kylvetään riisiä. En tiedä mistä riisin versot tulevat mutta ne työnnetään käsin veden peittämään mutaiseen maahan. Riisin taimet ovat väriltään melkein neon vihreitä. Pelto näyttää jännästi räikeän vihreältä. Maa on kynnetty ensin vesipuhveleilla. Maan möyhentämiseen käytetään jonkinlaista moottorikäyttöistä vatkainta. Luultavasti vesipuhveli pitää tulevaisuudessakin pintansa koska moottorivatkaimella ei voi viedä lapsia kouluun. Pääasiassa kaupungissa asuneena on maanviljelykseen liittyvä terminologiani luultavasti pahasti pielessä. Kuvista selviää mitä siellä oikesti touhutaan. Tänään laitettiin projekti käytännön ta

Sähkökatkoksia

Täällä on käynnissä sähköverkon uusiminen. Siitä johtuen sähkökatkoksia on vähän väliä. Sen lisäksi melkoisen voimakkaat sadekuurot sekoittavat sähköverkon uusimista. Sähköt olivat nyt poissa 1,5 vrk. Muuten tilanteessa ei ole mitään hätää, ihan mukava lukea kirjoja, mutta työasioiden hoitaminen kotisuomeen on netin varassa, joten sähköpostin ym kanssa touhuaminen on ollut viime päivinä hankala. Toinen iso ongelma on kuumuus. Iltapäivän aurinko kuumentaa asunnon seinää ja tuulettimen tarjoama viilennys on poissa. Jos avaa ikkunan ja oven tulee hyttysiä, jos ne sulkee tulee älyttömän kuuma. Viime yönä valitsin kuumuuden. Onneksi aamulla sähköt palasivat joten laitteet nopeasti lataukseen, ni
VESIPUHVELIPÄIVÄKIRJAT